Historiatietoutta seurakunnasta ja kirkosta

Seurakunta

Pertunmaan seurakunta perustettiin 20.3.1924, mutta se aloitti toimintansa pari vuotta myöhemmin vuoden 1926 alussa. Vuonna 1926 perustettiin Pertunmaan kunta. Seurakunta on muodostettu Mäntyharjun, Joutsan ja Hartolan seurakunnista. Ensimmäinen kokous, jossa keskusteltiin oman seurakunnan perustamisesta pidettiin jo vuonna 1738.

Seurakunnan perustamista ajoi ahkerasti Markus Pulier (1837-1915). Mäntyharjun kirkkoherra K.V. Petrellin toimesta Pertunmaalle saatiin oma pappi 1917, pastori Emil Jokiranta, joka asui Pertunmaalla, mutta kuului Mäntyharjun papistoon. Jokiranta asui pappilassa, joka saatiin 1918.

Kun seurakunta oli perustettu 1924, seuraavana vuonna Pulierin rukoushuone vihittiin väliaikaiseksi kirkoksi. Emäseurakunnista saapuivat kirkonkirjat 1926. Tuolloin Mäntyharjusta siirtyi 2627 henkeä, Hartolasta 1733 henkeä ja Joutsasta 339 henkeä uuden seurakunnan jäseniksi. Seurakunnan jäsenmäärä oli sen aloittaessa toimintansa 4699.

Kirkko

Pertunmaan kirkko on puinen ristikirkko, jonka päätyyn on lisätty torni. Talollinen Markus Pulier (1837-1915) sai aikaan Pertunmaalle rukoushuoneen, joka otettiin käyttöön syksyllä 1907. Kirkon rakentaminen tuli 1920-luvulla taas ajankohtaiseksi ja arkkitehti Alvar Aalto laati 1925 kaksi suunnitelmaa uudesta kirkosta. Kun Hartolaan valmistui uusi kirkko, lahjoitti Hartolan seurakunta pertunmaalaisille vanhan kirkkonsa, joka oli rakennettu 1684-1693. Kirkko seisoi paikallaan Hartolassa kuitenkin kymmenisen vuotta, kunnes Pertunmaan seurakunta esitti sen myymistä joko Itä-Hämeen museoksi tai Pertunmaan kunnalle kunnalliskodiksi. Tekipä Pertunmaan kirkkoneuvosto Hartolan seurakunnalle tarjouksen, jossa esitettiin lahjoittajalle kirkkoa ostettavaksi 50 000 mk:sta. Hartolalaisten mielestä kirkko ei ollut kauppatavaraa ja he ehdottivat kirkon purkamista ja sen käyttämistä yksinomaan Pertunmaan kirkon rakentamiseen. Kirjailija Maila Talvio yritti estää Hartolan vanhan kirkon purkamisen ja siirtämisen Pertunmaalle ja lupasi kirjoittaa tapauksen johdosta kirjan Myöhään herännyt omatunto.

Hartolan kirkon lahjoittamisen jälkeen Pulierin rukoushuone vihittiin väliaikaiseksi kirkoksi ja siihen rakennettiin sakaristo ja alttari. Syystalvella 1927 tuotiin Hartolan kirkon kellotapuli ja sisusta Pertunmaalle 250 hevoskuormassa. Maaliskuussa 1928 tuotiin loput osat, joista kirkko rakennettiin tarkoin niin, että vanhasta rukoushuoneesta tuli poikkilaiva ja sisustuksesta entisen Hartolan kirkon kaltainen. Piirustukset laati rakennusmestari Martti Vihonen. Kirkko on siis yhdistelmä Pulierin rukoushuonetta ja Hartolan vanhaa kirkkoa. (Lähdeteokset: Hartolan kirja, 1968 ja Etelä-Savon rakennusperintö, 1984).

*  *  *  *  *

Luettelo vakinaisista kirkkoherroista.

Väliaikaisina pappeina ovat olleet Emil Jokiranta, Ilmari Kuusi, Lauri Klami, Sakari Loimaranta, Harri Pirilä, Olli Ripatti, Uuno Niiranen, Kalle Tiitinen, Jussi Jussila, Martti Takala ja Heikki Salminen.

Kanttoreina ovat olleet mm. Martti Nokelainen, Kaarlo Isotalo, Terttu Saarikko, Risto Paavalniemi, Leena Savio, Erkki Tuomi, Eljas Lamminpää, Toivo Mertanen, Ruuth Ritovaara ja Jari Taipale.

Piispantarkastuksia on pidetty yhteensä 10:

1930	piispa Erkki Kaila
1939	asessori Leo Gummerus
1944	piispa Ilmari Salomies
1955	piispa Martti Simojoki
1966	piispa Osmo Alaja
1973	piispa Osmo Alaja
1984	piispa Kalevi Toiviainen
1991	piispa Kalevi Toiviainen
1997	piispa Voitto Huotari
2005	piispa Voitto Huotari