Avioliittoon vihkiminen

Kirkollinen avioliittoon vihkiminen voidaan toimittaa rippikoulun käyneille kirkon jäsenille. Vihkimistä ei voida toimittaa, jos toinen vihittävistä ei kuulu kirkkoon, paitsi jos hän on muun kristillisen kirkon tai uskontokunnan jäsen. Tällaisia uskontokuntia ovat mm. Ortodoksinen kirkko, Katolinen kirkko, Adventtikirkko, Anglikaaninen kirkko, Suomen baptistiyhdyskunta, Metodistikirkko, Vapaakirkko sekä Helluntaiherätys edellyttäen, että asianomaisen helluntaiherätyksen seurakunta voi antaa tarvittavan todistuksen vihittävästä jäsenestä (Kirkkojärjestys 2 luku 18 §).

Vihkiminen voidaan toimittaa sen jälkeen, kun on jomman kumman vihittävän kotiseurakunnassa on suoritettu avioliiton esteiden tutkinta ja kun vihittävät ovat saaneet tästä todistuksen (ns. kuulutuksien hakeminen). Nykyään kuulutusparin nimiä ei lueta jumalanpalveluksessa, jos vihittävät ovat kieltäneet sen.

Kirkollisen vihkimisen toimittaa pappi. Vihkimisen ajankohdan ja kirkon varauksen voi sopia suoraan kirkkoherran kanssa tai ottamalla yhteyden kirkkoherranvirastoon. Pappi käy vihittävien kanssa toimituskeskustelun, jolloin yleensä on myös vihkiharjoitus kirkossa.

Musiikin valinnassa tulee ottaa huomioon toimituksen jumalanpalvelusluonne. Mikä tahansa musiikki ei käy alku- ja päätösmarssiksi. Musiikista vihkipari neuvottelee kanttorin kanssa. Toimituksessa tulisi olla sen jumalanpalvelusluonteen vuoksi ainakin yksi virsi tai vihkilaulu virsikirjan liiteosasta. Sopivia virsiä on esimerkiksi virsikirjan osastoissa Avioliitto (virret 238-241), Kiitos ja ylistys (virret 321-345), Koti ja perhe (virret 464-471) ja Vuodenajat (virret 567-576).

Vihkiminen toimitetaan kirkossa tai muualla, sen mukaan kuin pappi ja vihittävät sopivat. Vihkimisessä tulee olla läsnä vähintään kaksi todistajaa.